perjantai 28. kesäkuuta 2013

Viimeisiä hetkiä

Nyt on kämppä siivottu, roskikset tyhjennetty ja astiat tiskattu. Laukut on pakattu useampaan kertaan, tavaroita aseteltu toistensa lomaan, vetoketjua on kiskottu kiinni hampat irvessä - silti läheskään kaikki mukaan lähtevä ei olisi näihin nyssyköihin millään mahtunut. Toinen mokoma tavaraa on roudattu S-U:n perheeseen, jonka muuttokuorman mukana meidänkin kassimme keikkuvat heinäkuussa kohti Suomea. Taivaallinen onnenpotku ja suuren kiitollisuuden aihe!

Viime päiviin on liittynyt pitkiä muistilistoja, tavaroiden kuljetusta, Virallisten Asioiden hoitoa, jää-hyvästi -villasukkien neulomista, ihmisten tapaamista ja kättelyitä halauksineen. Monia ihania ja haikeita hetkiä, erityisiä reittivalintoja ("kuljenpa vielä kerran tämän kadun!"), tuttujen paikkojen tarkastelua, korvien höristelyä kirkonkellojen soidessa, kaikkea sitä, joka kertoo siitä, että keväämme täällä on ollut hieno ja muistorikan kokemus. Paljon on ehtinyt tapahtua, niin koko kevään aikana kuin ihan näinä viimeisinäkin päivinä.

Huomenna juna lähtee aikaisin kohti Wienin lentokenttää, josta matka jatkuu Riikan kautta kotiin Helsinkiin. Miten nopeasti tämä kevät on kulunutkaan...!



keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Aquatopia - sukellusvene keskellä kaupunkia!

Grazin vanhankaupungin Karmelitenplatzin suihkulähteen reunaan on ankkuroitunut sukellusvene! Aquatopia - Das Kinderforschungs-U-Boot (www.aquatopia.at) eli lasten tutkimussukellusvene on lapsille ja kaikille vedestä kiinnostuneille suunnattu kokemus, jossa pääsee leikin ja tilojen kautta tutustumaan Itävallan vesisyteemiin ja vedentutkimukseen. Hieno kokonaisuus, jota on ollut toteuttamassa suuri joukko taiteilijita, tutkijoita ja arkkitehteja, mukana graafikko Tuuli Sundén.








Erilaisia tiloja ja soppia, erilaisia kokemuksia antavaa tekemistä, lasten kokoisia tiloja, joihin aikuinenkin mahtuu. Hyvä fiilis! Yläkuvan tyynysoppi on Nayari Castillon ja Tuuli Sundénin yhdessä toteuttama nurkkaus.



Isomatte tunkesi avajaisiin, ja nautiskeli aurinkoisesta säästä, mainiosta tunnelmasta ja upeasta installaatiosta suomalaisten tuttujen kanssa. Jaa yksinkö - kyllä, sillä Pikkumatte on parhaillaan luokkansa kanssa maatilaretkellä! 

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Sushimuistoja

Viikonloppuna tuli Suomesta tieto - perheen miesväki oli onnellisesti päässyt perille Suomen kamaralle! Matka oli ollut monivaiheinen ja rankka, mutta mennyt hyvin.

Tässä reilun viikon takainen makumuisto. Viimeisenä yhteisenä perjantaina söimme sushia Yamamoto-ravintolassa. Mmmm!


Muutkin muuttavat

Hieman ovat nuo muuttopuuhat mielessä, mutta niin ovat jollakulla muullakin. Tämä huima muuttokuorma ei liity meidän muuttoomme - onneksi!




Steiermark Grazissa

Laaja kävelykeskusta antaa monipuolisia mahdollisuuksia erilaisille tapahtumille, joita aktiiviset ja sosiaaliset itävaltalaiset tuntuvat suoltavan ihan yhtenään. Juhannuksenalusviikon keskiviikkona Steiermarkin maaseutu vyöryi pääkaupunkiinsa ja Hauptplatz oli täynnä viinintuottajia, maatilamatkailua, moottorisahausnäytöksiä, traktoreita, nahkahousuja, torvimusiikkia ja kovaäänisiä juontajia. Hauska jatkui pitkin Herrengassea, johon oli pysytytetty paikallistuottajien myyntikojuja.



Tämä oli mainio tilaisuus Pikku- ja Isomattelle, sillä alakerran Hillotäti oli tulossa iltateelle, ja saimme tarjoomukset ostettua suoraan tuottajilta!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Juhannuksena järven rannalla

Tämä on nyt ihan pistettä ii:n päällä. Pikkumatte ja Isomatte pääsivät viettämään juhannusta ihan ykkösluokan maisemiin. Olimme Itävalta-Suomi -seuran joukoissa Kärntenissä Ossiacher Seen rannalla. Kokoonnuimme Hoffmannin perheen hotelli-leirintäalueelle, osa suomalaisjoukosta osusti hotellissa, osa leirintäalueella. Maisemia ei voinut moittia. Juhannuksen uimaretkillä saattoi saman aikaisesti ihailla ympäröiviä vihreitä kukkuloita, vastapäisen rannan kylää, kauempana näkyvää iltavalaistua kirkontornia, ja vielä kauempana näkyvää lumihuippuista vuorenhuippua - puhumattakaan hotellin takana nousevalla rinteellä laiduntavista hevosista. Tämä kaikki yhdellä uintiretken pyörähdysvilkaisulla 23 asteisessa järvivedessä!

Lisäksi pääsimme saunaan, erittäin tyylikkääseen designsaunaan, jonka löylyhuoneesta oli panaraamamaisema järvelle. Ja sauna oli varattu meidän käyttöömme, saatoimme saunoa ihan suomalaisittain ilman löylynheitto-ohjelmaa!
Ei voi muuta kuin kiitellä Österreichische-Finnische Gesällschaftin Hanna F:a ihan mahtavan juhannuspaikan löytämisestä - oli ihanaa uida ja viettää juhannusta mukavassa seurassa! Kiitos vielä kerran kaikista järjestelyistä!
Kärnteniin matkasimme E:n perheen kyydissä (kiitos!) ja takaisin päin matka taittui ÖBB:n junilla raiteita pitkin. Villach-Leoben -väliä emme olleetkaan aikaisemmin matkanneet, ja maisemat olivat upeat! Matkassamme oli positiivinen viivahdys, matkan viimeinen yhteys eli juna Leobenista Graziin oli myöhässä, ja päätimme käyttää edessä olevat kolme varttia pikatutustumisella Leobeniin. Mukavan näköinen pieni kaupunki, ja torilla lupaavan näköistä pöhinää (viimeinen kuva). Jälleen kerran mieleen nousi muutama jossittelu: jos meillä Suomessakin 1800-luvun kaupunkitalot olisivat olleet tässä määrin kivirakenteisia, niin olisivatko ne säilyneet paremmin - vai aiheuttiko suuri puurakennusten määrä sen, että samalla vaivalla myös kivirakenteiset kaupunkitalot oli hyvä purkaa? Kuinka ihmeessä Suomessa on pikkukaupunkien kaupunkikuva onnistuttukaan sössimään siinä määrin kun se on sössitty?





sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kotiinpaluu, osa I!

Miten aika voikaan kulua näin nopeasti?

Nyt on koittanut - suurin osa maallisesta omaisuudesta on laitettu kasseihin, pusseihin ja laatikoihin ja pakattu autoon...Isohussen ja Pikkuhussen pitkä kotimatka on alkanut! Matka kulkee Munchenin ja Lillen kautta Tanskaan, Ruotsiin ja Turkuun, aikaa vierähtää viikko - josta suurin osa Lillessä, jossa Isohusse osallistuu konferenssiin.

Haikeata, ja samalla jännittävää. Hyvää matkaa! 



Iso- ja Pikkumatte jäävät tänne Pikkumaten kouluretken takia vielä pariksi viikoksi, meillä on lentoliput kesäkuun 29:lle päivälle!


lauantai 8. kesäkuuta 2013

Kaupunkielämää Grazissa

Viime viikonloppuna (jolloin olimme Kroatiassa), Grazissa olivat jokavuotiset kaupunkifestarit. Pääsimme illalla kotiin palattuamme vielä maistelemaan niiden loppumetrejä. Läheinen Tummelplatz, joka on kooltaan ehkä hieman alle puolet Senaatintorista, oli varustetu lavalla, ja kaupunkilaiset olivat kokoontuneet kuuntelemaan bändejä. Hyvä meno, juuri tällä hetkellä ei satanut...!

 
Nyt säät ovat parantuneet, päivittäisten ukkoskuurojen välissä paistaa aurinko ja lämpö alkaa palata kaupunkiin. Ja jakapallon Euroopan-mestaruuskisojen karsinnat ovat alkaneet - ne näkyvät kaupungissa! Eilen, perjantai-iltana kaupungilla kävellessä Itävalta-Ruotsi -ottelua saattoi seurata reaaliaikaisesti ravintoloiden ja terassien skriineiltä. Etenkin katsomot, jotka oli varusteltu korttelien sisäpihoilla sijaitseville terasseille, muodostivat hienoja ja intensiivisiä fanituskeskittymiä vanhaan kaupunkiin.



Varovasti Kroatissa!

Sitä ei koskaan tiedä, mitä Kroatiassa voi tulla vastaan!


perjantai 7. kesäkuuta 2013

Paattielämää Kroatiassa


Koska lapsilla oli JÄLLEEN vapaata koulusta ja käsillä oli neljän päivän pitkä viikonloppu, suuntautui auton nokka vielä kerran Kroatiaan, tällä kertaa syvemmäs etelään. 500 km päässä Grazista etelään on Murterin rannikkokaupunki, ja siellä meitä odotti neljäksi päiväksi vuokrattu purjevene.

Emme olleet valtaisassa 42-jalkaisessa Oceaniksessa yksin, vaan mukanamme oli grazilainen G:n perhe, jonka vanhempiin Isohusse oli tutustunut Schifahren-retkellä. Kahdeksanhenkinen ja kaksikanoottinen miehistömme mahtui kahdenkanpunkkaiseen ja kolmetoilettiseen (!) Maja II:een mainiosti.

Säät eivät suosineet - Keski-Euroopan päälle jymähtäneet sateet ja matalapaineet ulottivat lonkeronsa merelle saakka, ja säiltään purjehduslomamme sujui sangen suomalaisissa lämpö- ja kosteusoloissa. Tuulet olivat valitettavan heikot. Matkareittimme oli Murter - yötä poijussa Kakanin lahdessa - Privic - yötä Zlarinissa laiturissa - Sibenic - yötä ankkurissa Kaprijen saaren lahdessa - Murter. Välimeri oli edelleen kylmä, mutta tällä retkellä lähtivät talviturkit!


Sateen jälkeen!

Tulossa Prvicin satamaan (mitä niitä vokaaleja nyt taaskaan tuhlaamaan...).
 
Lähdössä Prvicistä.



Kahtena päivänä onnistuimme näkemään delfiinejä - ja Pikkuhusse onnistui valokuvaamaan niitä.
  
Zlarinin kaupunki,  laiturissa vasemmalla Maja II.

 
Sibenik - katedraaliaukio.

Sibenikin Pyhän Jaakobin katedraali.
 
Pyhän Laurin luostarin puutarha.


Pyhän Laurin luostarin puutarha

Sibenik - luonnon muovaamat suojavarustukset.



tiistai 4. kesäkuuta 2013

Läksyjen tekoa gibsiläisittäin

Kun Itävaltaan lähdettiin, niin suuri jännityksen aihe olivat Pikkuhussen ja Pikkumatten koulut - miten koulutie tulee sujumaan uusissa ympyröissä ja vierailla kielillä? Vastaus selvisi hyvin nopeasti, kun kumpikin lapsi solahti mukaan omaan luokkayhteisöönsä ja koulurutiineihinsa, Pikkuhusse GIBSiin ja Pikkumatte KSS:ään. Olemme olleet todella onnekaita, kummallekin lapselle onnistui löytymään oppimispaikka, jossa luokkayhteisö on mukava ja jossa tehdystä koulutyöstä vanhemmillekin on välittynyt hyvät fiilikset. Läksyjä on kotona tehty välillä ihan urakalla, viimeksi viime viikolla Pikkuhussen ranskan läksyä...

Opettaja oli antanut läksyksi ranskankielisen tryffelireseptin, ja oppilaiden tehtävänä oli valmistaa tryffeleitä kotona!

Tuloksena oli kaikille paljon finnejä, sillä kaikki maistoivat kaikkien tryffeleitä, myös opettaja, joka samalla toimi makutuomarina. Kilpailussa Pikkuhusse pärjäsi hienosti: hänen tryffelinsä tulivat kolmanneksi! Kaikki dopingia käyttäneet (tryffelinsä konditoriasta ostaneet) hylättiin.









maanantai 27. toukokuuta 2013

Doppelweldeltreppe!

Isomatten Itävallan-komennuksen henkilökohtainen arkkitehtuurikohteiden bongauslista on hyvin lyhyt, jos sitä on ollenkaan, mutta Grazin linnan Doppelweldeltreppe eli kaksoiskirreporras kuuluu siihen. Kollega vihjaisi niistä pääsiäisenä, ja ne löytyivät heti netistä oppaista, mutta tarkan sijaintitiedon tai aukioloaikojen selvittäminen tyssäsi seinään. Asumme lähellä Grazin uudempaa linnaa, ja ajatuksena oli vain jonakin päivänä ottaa härkää sarvista, ja löytää portaat.

Sunnuntaina Iso- ja Pikkumatte lähtivät käymään paikallisessa kansatieteellisessä museossa, ja reitti kulki linnan vierestä. Grazin linna on harmillisesti menettänyt linnamaisuutensa, sen keskiaikaisia osia purettiin 1800-luvulla, ja poistetun osan päälle rakennettiin 1950-luvulla toimistorakennus. Linnan ohi on helppo kävellä huomaamatta linnamaisuutta ollenkaan! Nykyisin linna toimii toimisto - ja ilmeisesti edustustiloina myös.

Kuljimme porttikongista sisään ja tutkailimme infotaulun pohjapiittosta, paikallistimme portaat ja lähdimme katsomaan miltä kyseinen rakennuksen kulma näyttää - ja ovi oli auki! Pääsimme kiipeilemään 1500-luvun tuntemattoman rakennusmestarin tekemisä portaita, Pikkumatte toista ja Isomatte toista kierrettä pitkin! Hienot portaat!





Kansatieteellisessä museossa oli hauskaa - osuimmekin keskelle paikallisten muotisuunnittelijoiden ja muiden käsityöläisten myyjäisiä ja näyttelyä. Myyntipöydät oli hauskasti sijoitettu keskelle pysyvää näyttelyä.

torstai 23. toukokuuta 2013

Keittiön ikkunanäkymä vaihtuu!

Samalla kun Suomesta kuuluu ihastuneita huudahduksia, kun kevät vihdoin ja viimein on tullut, niin täällä Steiermarkin taivaan alla on eletty kesää jo jonkin aikaa. Alla päiväkirjakuva keittiönikkunamme näkymän kehittymisestä, vasemmanpuoleinen kuva on huhtikuun lopusta ja oikeanpuoleinen nyt tältä päivältä, toukokuun 23:lta.


(Tämä liittyy myös Isomatten iPad-taaperteluun: Vasemmanpuoleinen kuva on yhdistetty aikaisemmin otutuista kuvista iPadin Autostich-ohjelmalla (maksaa muutaman euron) ja oikeanpuoleinen on kuvattu iPadilla Photosythin (ilmainen) kautta. Kuvakollaasi on tehty Photogenessä (maksullinen, joitakin euroja). Kiitos HP:lle hyvistä vinkeistä!)

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Jätskiä sillalla, lainelautailijoita joessa

Suomessa suvivirsi alkaa olla opettajien, koululaisten ja heidän vanhempiensa huulilla, mutta täällä Keski-Euroopassa ei kesälomista ole vielä tietoakaan. Koulut jatkuvat tänä vuonna heinäkuun 5. päivään saakka, ja vasta silloin alkaa loma! Pikkumatte on viime aikoina paiskinut olan takaa töitä, sillä hän on tavallisten koulutöiden lisäksi tehnyt suorituksia Suomen kouluun. Myös Isomatte ja Kummitäti ovat olleet työllistettyjä, sillä he ovat yhdessä tuumin suomentaneet Pikkumatten Grazin koulusta saaman väliarvioinnin. Oltuamme näin ahkeria , ja vielä saatuamme Suomesta tiedon, että äidinkielen testi oli mennyt hyvin, päätimme illalla palkita itsemme jäätelötötteröillä Amorinossa.


Grazilaiset ovat jäätelön suurkuluttajia, ja jäätelökioskeja on pääkävelykaduilla useita, mutta Amorinoja on vain yksi! Sorbettilaatuja on varmaan kymmenen erilaista, jäätelöitä varmaan 14-16 laatua. Jädetuutti kootaan ruusun muotoon asiakkaan valitsemista mauista. Hyvää!

Jäätelöitämme nuoleskellen kävelimme Mur-joen rantaan, ja huomasimme, että sillan kaidetolpan juuresta roikkui köysi alas kuohuvaan veteen saakka. Haa, jokilainelautailijat olivat paikan päällä!

Mur-jokeen muodostuu Kunsthausin viereisen sillan alapuolelle voimakas vaakasuuntainen aalto, josta lainelautailijat nauttivat. He hyppäävät jokeen lautansa kanssa yläjuokksun puolelta, suuntaavat virran mukana kohti sillasta roikkuvaa köyttä ja nappaavat siitä kiinni. Köydestä kiinni pitäen he jäävät pyörteeseen roikkumaan ja yrittävät päästä laudan päälle - mikä on vaikeata!!! Mutta kun se onnistuu, he pääsevät pyörteen yläreunan vaaka-aaltoon lauttailemaan, ja taitavimmat pysyvät aallossa pitämättä köydestä kiinni. Mutta joki voittaa aina, heilauttaa jossakin vaiheessa lautailjan tasapainosta ja paiskaa virran mukana pitkän matkaa, ennen kuin lautailija lautoineen pääsee rantaan, kiipeää rantabulevardille ja palaa lähtöpaikalle!





Vogalonga ja Murano

Satuimme Venetsiaan juuri sinä viikonloppuna, jolloin  jokavuotinen Vogalonga-soutu- ja melontatapahtuma tapahtui!!! Tuhansia vesilläliikkujia yli tuhannella veneellä/kajakilla/kanootilla valtasi sunnuntaina Venetsian kanaalit ja laguunin "leikkimielisessä" kilpailussa. Lähtö oli San Marcon torin eteläpuolelta, ja kilpailijat taittavat 30 km matkan laguunissa kiertäen koillisen ja pohjoisen puoleiset saaret ja palaten takaisin Venetsian pääsaarille Cannareggio-kanaalin ja Canal Granden kautta. Lauantaina bussilla tullessamme nöimme Tronchetton läheisillä parkkialueilla tiukan tihentymän kanootteja, kuljetusperävaunuja ja kanoottien omistajia keskellä valmistautumistohinoita. Sunnuntaina sitten kanaaleissa liikkui jos jonkinlaista alusta, pitkiä, kapeita, monen soutajan kilpaveneistä paikallisiin seisten soudettaviin veneisiin ja jos jonkinlaisiin retkikanootteihin ja kajakkeihin. Märkiä kilpailijoita olivat seuraamassa ja kannustamassa yhtä märät turistit - kilpailu käytiin vesisateessa ja melkoisessa tuulessa.
Oli hienoa kokea Venetsia yhtenä niistä päivistä, jolloin Canal Grandella ei liiku yhtään moottorivenettä!
Merimuseossa.

Maanantaina pakenimme pääsaarten turistimassoja pohjoiseen Muranon saarille, ja illalla palasimme San Marcon torille ihailemaan iltavalaistusta ja nauttimaan bändin (flyygeli, viulu, klarinetti, haitari) soittamasta musiikista. Tiistaina takaisin Graziin!
Murano.




Piazza San Marco.

Vallohyrriä ilmassa!